Joulumuistokalenteri – 5. joulukuuta

Kuva: Hollolan Pyhän Marian kirkko. www. hollolanseurakunta.fi

Kerro muisto joulukirkosta. Millainen kirkko on, miten sinne mennään, milloin?

Kirkko on Oulujoen kirkko -jykevä suurten kuusten keskellä. Katossa on suuria himmeleitä. (Ilpo)

Olen käynyt lapsena joulukirkossa vain kerran. Olimme äitini kanssa isoäidin luona Oulussa ja menimme joulupäivän aamuna joulukirkkoon. Olin iloinen, että teimme niin, koska tunnelma oli kaunis enkä muista, että minua olisi yhtään pitkästyttänyt. (Marjut)

Kirkossa käytiin aina siellä, missä joulua kulloinkin vietettiin. Maalla isovanhempien luona joulukirkkoon mentiin reellä. Muistan, kuinka isoisä otti kyytiin naapurimökin Eetlan ja tuolloin mieleeni tulivat laulunsanat: ”Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille:” Kirkosta mieleen ovat jääneet kuusi ja kynttilät. (Eine)

Joulukirkossa emme käyneet koskaan lapsuudessani. Isä kävi kolmivuorotyössä, ja aina oli töihin meno tai tulo tai nukkuminen yövuoron jälkeen. (Leena)

Lapsuuden kirkko on Hollolan keskiaikainen kivikirkko. Matkaa sinne oli 1,5 km ja mentiin kävellen. Siihen aikaan joulukirkko alkoi k:lo 6.00. Sinne piti mennä varhain oven taakse jos meinasi päästä istumaan, koska joulukirkko oli aina täynnä. Silloin tuotiin myös kynttilät hautausmaalle aamulla ja sankarivainajien patsaalla oli kunniavartio. (Airi)

Äidin kanssa käytiin aattona joulukirkossa. Kirkko oli lähellä, joten kävelimme sinne. Isä ei lähtenyt koskaan kirkkoon silloin, kun olin lapsi. Teini-iässä halusin, että rupeamme käymään jouluaamuna. Kirkonmenot alkoivat silloin kuudelta. Se oli minusta tunnelmallista. Kirkko oli kylmä, ulkona oli pimeää. Se oli kuitenkin aina täynnä ihmisiä. Joskus ovet avattiin seurakuntasalin puolelle. Näin kaikki mahtuivat kirkkoon. Käpylän kirkko on funkkiskirkko, melko kalsea, mutta silloin kirkossa oli aina väkeä. Joulukuusessa oli vain tähti ja lamput. Virret olivat tuttuja jouluvirsiä. Kirkkokuoro lauloi jonkin kappaleen. Käpylän kirkossa oli silloin hyviä saarnaajia ja hyvät kanttorit. (Tuija)

Emme käyneet joulukirkossa, sinne oli niin pitkä matka eikä meillä ollut autoa. (Ritva)

Joulukirkossa kävimme aina jouluaattona. Siihen asti kotona oli touhuttu ja valmisteltu jouluaaton ateriaa, mutta kirkkoon kävellessä kaikki rauhoittui. Kirkko oli pieni ja vanha kaupunkilähiön kirkko, jossa kaikuivat tutut virret, kynttilät paloivat. Myös jouluaamuna lähdettiin usein kirkkoon kuuntelemaan jouluevankeliumia. Helsinki on jouluaamuna hiljainen ja matka tuttuun kirkkoon aamuhämärissä tuntui lapsesta lähes taianomaiselta. (LiisaM)

Joulukirkkoon käveltiin, se oli vain kilometrin päässä. Rukoushuoneeksi aikoinaan rakennettua puukirkkoa lämmitettiin kamiinoilla. Vahtimestari kiersi lisäämässä puita jumalanpalveluksen aikana, ja puiden loimahduksia oli hauska katsella. Saarnatuoli oli erikoisessa paikassa alttarin yläpuolella. Papin asuun kuului tuolloin pitkä musta viitta, joka hulmahteli hänen kääntyessään alttarilla. Kosteiden vaatteiden tuoksu, lumen sulamisesta syntyneet lätäköt lattialla, puiden rätinä, joulukuusi kynttilöineen ja latvatähtineen kuuluivat joulukirkkoon. Urkuparvelta näkyivät urkujen pillit ja kuorolaisten hiukset. Perheemme täytti melkein kokonaisen penkin, isä, äiti, neljä lasta, sitten viisi ja lopulta kuusi. Yleensä kävimme aattohartaudessa illan suussa koko perhe, ja jouluaamun kirkkoon meni vain osa perheestä. (Maisa)

Millainen on sinun muistosi?

Joulukysymykset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s