Lintujen siivellä

Tämä pöllö löytyi viikko sitten Haaparannasta.

Lauantai-aamupäivän koirakävelyllä kuului rannoilla jo vilkkaan puoleista siritystä. Talitintin olin erottavinani, mutta mitähän olivat muut laulajat. Kevättä kohti kiihtyvän lintukonsertin alkusoittoa tässä selvästi viritellään.

Helmikuussa avautui Tampereen Vapriikissa lintunäyttely Lennossa, joka pisti miettimään erilaisia kohtaamisia lintujen kanssa. Näyttelyssä siivekkäitä ystäviämme lähestytään niin biologian, kansanperinteen, uskontotieteen kuin kirjallisuuden kautta.

Lintujen symbolimerkitys on vahva esimerkiksi runoudessa, kuvataiteessa ja käsitöissä. Muuttolinnut matkaavat maanosasta toiseen, sielulinnut lentävät tämän maailman ja tuonpuoleisen väliä.  Kukko suojelee kirkkoa katolla. Haikara tuo lapsen nokassaan. Tuonelan joutsen lipuu synkässä virrassa, joutsen-merkistä tunnistaa suomalaisen tuotteen.  Maakunnilla on omat nimikkoeläimensä ja niistä moni on jokin lintu (ks. esim. Sukuseikkailun maakuntaläinkartta).

Linnut stimuloivat kaikkia aisteja, inspiroivat mielikuvitusta ja hämmästyttävät tiedonjanoista.  Lintuja voi metsästää ja syödä. Niitä voi kiikaroida ja bongata.  Linnuista voi pitää huolta ja niitä voi ruokkia. Ne viihdyttävät Aku Ankan, Pingu-pingviinin tai Angry Birdsien hahmossa. Ärtymystä ja kauhuakin linnut herättävät. Kakkiva lokki, pullan murujen kimppuun hyökkäilevä varpunen, savupiippuun pesivä naakka tai karmiva Hitchcockin Linnut – elokuva kuuluvat nekin lintumaailmaan.

Mitä linnut meille merkitsevät henkilökohtaisesti? Mitä ne kertovat asuinympäristöistämme? Millaisia lintumuistoja eri sukupolvilla on? Punatulkku on mummun lempilintu. Lintuja ahkerasti ruokkinut ukki taas puolusti nälkäisiä pikku talitiaisia pulskien punatulkkujen armeijalta. Teinipoika ja hänen isänsä muistavat molemmat erityisesti lapsuutensa pullasorsat. Tytär koiraleirillä uhkaavasti lennelleen pitkänokkaisen kuovin.

Tässä pika-analyysi omista lintusuhteista nyt ja lapsuudessa:

Tärkeä linnunlaulumuisto: kuikan iltahuuto kesämökillä, käki mummolassa
Tärkeä linnunlaulu nyt: mustarastas
Lintulautamuisto: Sinitiaiset ja hömötiaiset talin kimpussa. Kun tikka lensi paikalle, peltinen ikkunalauta kolisi, eikä muilla ollut talin ääreen asiaa.
Tärkeä muuttolintu lapsena: pääskynen
Syksyn merkki: puhelinlangalle kerääntynyt  linturivistö
Lempilintulaulu lapsena: Talitintti maaliskuulla
Mystiikkaa: Kun mummuni kuoli, olimme naapurissa kyläilemässä. Äiti uskoi nähneensä siellä linnun, joka iltahämärissä lennähti naapurin olohuoneen ikkunalle.
Erikoinen tapaus: Metso lensi seinää päin ja kuoli. Isä vei linnun täyttäjälle ja siitä tuli olohuoneen koriste. Täyttäjä lahjoitti minulle keltaisen kananpojan.
Linnut ja suku: Linnun pyrstöstä tuli sukujuurien symboli Sukuseikkailu – kirjassa.
Lempilintu: helmipöllö

Millaisia lintumuistoja sinulla on?

Lennossa – Linnut Vapriikissa 24.2.2012 – 21.4.2013

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s