Lehmän muotokuva ja muita eläinaiheita

Sukuseikkailu – kirjassa on kuva-aukeama, mihin Ismo piirsi Nooran katselemaan seinälle ripustettuja suvun eläinten muotokuvia. Koristeellisten kehysten sisältä löytyvät mm. Ulla-hevonen, Orvokki-kana, Topi-pässi ja Vilho-porsas. Kysymys lukijalle kuuluu: ”Selvitä, onko vanhemmillasi ja isovanhemmillasi ollut lemmikkejä tai kotieläimiä. Millaisia tarinoita niistä kerrotaan?”

Lastenkirjassa kotieläinten muotokuvat tuntuvat leikillisiltä. Ihan oikeassakin elämässä niitä kuitenkin esiintyy?  No, ainakin Hollannissa.

Sinebrychoffin taidemuseon tiiliseinäisessä kellarissa voi ihastella 1600-luvun hollantilaisten taiteilijoiden grafiikkaa possuista, lehmistä, lampaista ja koirista. Vaurastuneessa Hollannissa elettiin taiteen kultakautta ja taiteilijoiden ja taiteen määrä räjähti nousuun. Vauraat porvarit tilasivat taidetta eivätkä väheksyneet arkisia aiheita. Kotieläimiä asusti niin kaupunkien pihapiireissä kuin maaseudun kylissä. Eläimissä taiteilijoilla oli helposti saatavilla oleva, haasteellinen ja samalla hauska malli.

Asetelmat ja eläinkuvat tekivät hyvin kauppaansa. Porvarien koteja koristivat kuvat omasta possusta tai lehmästä. Taiteilijat myös erikoistuivat, kuten esimerkiksi Paulus Potter lehmien muotokuviin.

Taiteellista vapautta toki myös otettiin. Karel Dujardin sijoitti eläimet italialaistyyppisiin maisemiin, taustanaan vuoria, linnoja ja raunioita.

Sinebrychoffin omiin kokoelmiin kuuluvat näyttelyn 80 eläinkuvaa ovat taiturimaisia. Mustavalkoisten grafiikanvedosten vastapainona tässä koko perheelle suunnatussa näyttelyssä pyörii Walt Disneyn animaatio Kolme pientä porsasta vuodelta 1933. Kellarin takaseinällä liikehtii kesällä 2013 videoitu rauhallinen Hereford-pihvikarja perniöläisellä laitumella.

Kun köyhän Suomen taide-elämä nousi omaan kultakauteensa, kotieläimillä ei ollut mitenkään merkittävää roolia kuvastossa. Eero Järnefeltin Lehmisavu kylläkin oli suosittu teos ja levisi painokuvina moniin koteihin.

Valokuvauksen kehittyessä moni lemmikkikoira on päässyt mukaan valokuvaamoissa otettuihin vanhoihin suomalaisiin perhepotretteihin. Vaan Hollannin mallin innoittamana ihan jo harmittaa. Miksi suvun rakas Asteri-lehmä tai Lekkeri-lammas jäivät ilman omaa muotokuvaa?

Johann Heinrich Roos (1631 - 1685), Pukki ja aasintamma

Johann Heinrich Roos (1631 – 1685), Pukki ja aasintamma

Yllätys suvun kesämökillä 1930-luvulla: lehmä järvessä

Yllätys suvun kesämökillä 1930-luvulla: lehmä järvessä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s