Kaupungin juuret

Kävelimme vaitonaisina Naudan historian museosta  Ruoholahden metroasemalle. Laskeuduimme pitkät portaat alas metrotunneliin. Terho Tonttu oli saanut yliannoksen metroliikennettä Tapiolan rakennustyömaata paetessaan (ks. jouluseikkailun ensimmäinen osa). Se seisoi portaissa tiiviisti takanani ja piteli sormia korvissaan. Vili-tonttu koetti selittää, ettei Ruoholahdessa enää paukutella, mutta Terhoa oli vaikea vakuuttaa.

Matkustimme oranssilla junalla kahden minuutin matkan Kamppiin, sillä Vili halusi esitellä meille jotakin.

Poistuimme junasta asemalaiturille. Vili viittoili meidät liukuportaisiin kiirehtivästä ihmisvirrasta sivummalle. Kun laituri oli tyhjentynyt, tonttu kiinnitti huomiomme aseman kattoon.

Katsoin ylöspäin ja näin vaaleaksi rapatussa katossa jotain siivekästä. Jonkinlaisia harmaasiipisiä perhosia, joiden varjot heijastuivat maanalaisen keinovalossa?

Vili oli tavattoman innoissaan. – Katsokaa nyt, siellä on kaupunkiin muuttaneiden helsinkiläisten syntymäpaikat, se selitti.

Koetin terästää katsettani. Perhosen siivet olivatkin viittoja, joissa luki nimiä.

Vili hypähteli viittojen alla ja veti Terhoa käsivarresta mukanaan. – Tuolta me tulemme, ja tuolta. Ihan joka puolelta.

–          Tampere, Galgary, Rovaniemi, Jurva, Terho luetteli niskat kenossa.
–          Huittinen, Shanghai, Ylihärmä, Sysmä, Vili jatkoi.
–          Nauvo, Houtskari, Vladivostok! Terho hämmästyi.
–          Örebro, Kiuruvesi, Madrid, Sapporo! Vili villiintyi.

-Recife, minä tavasin ja googletin salaa nimen kännykälläni. – Sehän on se kaupunki Brasiliassa.
-Bandung, minä jatkoin.  – Se on Indonesiassa, 1,5 miljoonaa asukasta.
– Olet hyvä maantiedossa, Terho ja Vili kiittelivät.

Vili tiesi, että kylttejä oli yhteensä 735. Ihan kaikkia emme jaksaneet edes lukea. Vili osasi kertoa senkin, että kyltit osoittivat juuri oikean suunnan, jos nyt lähtisimme vaikka tästä suoraan maapallon läpi esimerkiksi Australian Adelaideen.

Suljin hetkeksi silmäni. Kuvat vilisivät mielessäni: aavikoita, valtameren rantoja, kenguruita, koala-karhu eukalyptuspuussa.

Kun avasin silmäni, seisoimme Terho Tontun kanssa asemalaiturilla kahdestaan.  Viliä ei näkynyt missään.

Katsoin Terhoa kysyvästi.
-735 vaihtoehtoa, se sanoi ja hymyili tyynesti.

Kaupungin juuret

Kampin asemalaiturilla

Kampin asemalaiturilla

Kampin asemalaiturilla

Kampin asemalaiturilla. Huomaa siivekkeet oikeassa yläkulmassa.

Helsingin juurille

Helsingin juurille

Ja vielä lisää.

Ja vielä lisää kotiseutuja

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s