Odotin juuri tätä päivää, jotta saisin viedä vanhat leluni uusille poluille.
Aamupimeällä ei ollut edes vaikea herätä.
Ensin onnittelulaulu ja tanssimaan innostuva koira. Kahvia punaisesta mukista. Kuopuksen ystävällinen toteamus: ”Äiti, olet lähempänä kuolemaa kuin syntymää.”
Perheen lähdettyä töihin ja kouluun pakkasin repun. Toivoin, että sade ei vielä alkaisi.
Kävelimme koiran kanssa ruovikkopolulle. Haistelimme täyteläistä tunnelmaa. Keskellä kellastuneita korsia nostelin repusta esiin lapsuusmuistot.